Chydenius ja pappila

Anders Chydenius toimi saarnaajana ja kappalaisena Alavetelissä vuosina 1753–70 ja edisti merkittävästi maataloutta mm. raivaamalla soita pelloksi, ottamalla käyttöön uusia eläin- ja kasvilajeja ja soveltamalla uusia viljelymenetelmiä. Hän harjoitti myös lääkärintointa ja suoritti isorokkorokotuksia, valmisti lääkkeitä ja suoritti pieniä leikkauksia.

Parhaiten hänet tunnetaan kuitenkin toiminnastaan valtiopäivillä Tukholmassa vuosina 1765–66: hän vaati pohjalaisille kaupungeille oikeutta käydä ulkomaankauppaa ja ajoi talouden vapauttamista, tasa-arvoa ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Hän vaikutti keskeisesti myös valtiontalouden valvonnan tiukentamiseen ja painovapauden laajentamiseen.

Koska Chydeniuksen aikainen Alavetelin pappila ei ole säilynyt, tullaan hänen toimintansa Alavetelissä huomioimaan Kokkolan pappilassa.

Kokkolassa Chydenius toimi kirkkoherrana vuodesta 1770 aina kuolemaansa vuonna 1803. Hän asui vuosina 1736–37 rakennetussa komeassa pappilassa, joka on ulkoisesti säilynyt Chydeniuksen aikaisessa asussaan. Hän keskittyi nyt seurakuntatyöhön, mutta harrasti myös musiikkia mm. perustamalla orkesterin, joka esitti aikakauden tunnettujen eurooppalaisten säveltäjien teoksia.

Vuosina 1778–79 ja 1992 hän osallistui jälleen valtiopäiville. Hän puolusti palvelusväen oikeuksia ja teki aloitteen uskonnonvapausasetuksen säätämisestä. Kirjoituksissaan hän käsitteli mm. maatalouden kehittämistä, salpietarinvalmistusta ja Lapin asuttamista.

Lisää Chydeniuksesta: anders.chydenius.fi (Kokkolan yliopistokeskus Chydenius)

Anders Chydeniuksen kootut teokset

Pappila

Pappila rakennettiin 1736–37 kirkkoherra Karl Gustaf Weranderin aikana. Pappilasta tuli huomattavasti suurempi (30 x 9,6 m) kuin aikakauden määräykset olisivat sallineet. Keittiön, päätykamareiden, pitkän kamarin ja piispankamarin lisäksi rakennuksessa oli suuri sali suurempia tilaisuuksia varten.

Anders Chydenius teetti 1773 rakennuksessa kunnostustöitä. Tällöin pappila sai lautavuorauksen, joka maalattiin punamullalla, ikkunat suurennettiin nykyiseen kokoonsa ja olkikaton tilalle tulivat paanut.

Yhdistyksen tarkoituksena on palauttaa rakennukseen sen alkuperäinen huonejako ja sen myötä mm. suuri sali käytettäväksi erilaisia tilaisuuksia, kamarikonsertteja, teatteriesityksiä, luentoja ja perhejuhlia varten.